Olen todella sellainen, kuten tämä EP. Tunnustan, että muutama kappale tuntuu keskeneräiseltä, päättyen äkillisesti. Tunnustan myös, että se on radio -tunnelma, joka ei ehkä viehättää kaikille – etenkin ihmisille, joiden mielestä musiikin on oltava raskasta merkitystä. Helium on kuitenkin yhtä paljon näkökohta kuin rauta, eikö niin? Siellä on ehdottomasti alue lempeille tulleille, samoin kuin Hamjamin EP osuu siihen kohtaan.
Sinun on pidettävä 1970 -luvun saksisoolosta keskellä laiha. Tai sippinin selkeä yksinäisyys lisääntyi yksinään toistuvalla pidättämisellä: “Juominen taas … juominen taas …”
A/S/L? kirjoittanut Hamjam